EHTOOLLISEN VIETTOA

Ehtoollisen viettoa siihen asti kuin Hän tulee. "Sillä niin usein kun te syötte tätä leipää ja juotte tämän maljan, te julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee" 1Kor 11: 26. Kun vietämme ehtoollista, olemme kokoontuneet uuden liiton keskeisimmän totuuden äärelle. Muistelemme Herraa Jeesusta Vapahtajaa meidän tähtemme annettuna Uhrikaritsana.

Tämä on minun ruumiini, tämä on minun vereni, teidän edestänne annettu. Voiko joku antaa enempää toisten puolesta, kuin että antaa itsensä ja henkensä? Todellakin olemme evankeliumin ytimessä. Se oli Paavalin tärkein julistuksen aihe. 1 Kor 15:1-4 hän kirjoittaa: ”Veljet, minä johdatan tuntemaan sen evankeliumin, jonka minä teille julistin, jonka te myös olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte ja jonka kautta te myös pelastutte, jos pidätte siitä kiinni semmoisena, kuin minä sen teille julistin, ellette turhaan ole uskoneet. Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut, että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan, ja että hänet haudattiin ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan."

Me kyselemme usein miten voisimme viedä tämän elämää antavan evankeliumin kaikille. Me julistamme Jeesusta Kristusta erityisissä evankelioimiskampanjoissa, joita saisi olla enemmänkin. Silloin tällöin saamme tilaisuuden kertoa henkilökohtaisesti Jeesuksesta jollekin. Joillakin seurakunnilla on erityinen tilaisuus uskosta osattomille, jolloin pyritään julistamaan evankeliumiavain yhdessä tarkoituksessa, että ihmiset tulisivat uskonratkaisuun. Jospa vain ihmiset tulisivatkintällaisiin tilaisuuksiin.

Ehtoolliskokouksissa usein on mukana pääasiassa uskovia ihmisiä. Mitä Paavali tarkoittaa, kun hän kirjoittaa korinttolaisille ehtoollisen asetussanojen yhteydessä: "Te julistatte Herran kuolemaa siihen asti kuin Hän tulee". Onko tämäkin evankeliumin julistamista, että muistelemme Jeesusta ja osallistumme Herran pöytään? Siltä se näyttää Raamatun valossa. Me tarvitsemme julistaa myös toisillemme Jeesusta Kristusta, ei vain ulospäin vaan sisäänpäin. Ajattelemmeko, että vain me olemme täällä koolla? Muistammeko Jeesuksen lupauksen, että Hän on meidän kanssamme, kun olemme koolla hänen nimessään. Kaksi tai kolmekin riittäisi Hänen läsnä olemiseensa ja jos Jeesus on kanssamme on myös Isä ja Pyhä Henki. Oletko muistanut, että Jumala ja me muodostamme enemmistön. Ja tietysti Jumala yksinäänkin.

Julistammeko meidän Jumalallemme uskovamme ja luottavamme Häneen? Kunnioitamme ja rakastamme Häntä sen tähden, kun Hän lähetti meille Jeesuksen. Julistammeko Jeesukselle osallistumalla ehtoolliseen, että rakastamme häntä ja haluamme häntä palvella. Uskon, että niin voimme tehdä. Mitäs ajattelet Paavalin Ef. 3:10 sanoista. "Että Jumalan moninainen viisaus seurakunnan kautta nyt tulisi taivaallisten hallitusten ja valtojen tietoon". Eikä varmasti toteudu vähiten silloin, kun on kokoonnuttu seurakunnan tärkeimpään kokoukseen.

1Piet 1:10-12 ”Sitä pelastusta ovat etsineet ja tutkineet profeetat, jotka ovat ennustaneet teidän osaksenne tulevasta armosta, ovat tutkineet, mihin tai millaiseen aikaan heissä oleva Kristuksen Henki viittasi, edeltäpäin todistaessaan Kristusta kohtaavista kärsimyksistä ja niiden jälkeen tulevasta kunniasta. Ja heille, koska he eivät palvelleet vain itseänsä, vaan teitä, ilmoitettiin se ,mikä on nyt teille julistettu niiden kautta, jotka taivaasta lähetetyssä Pyhässä Hengessä ovat teille evankeliumia julistaneet; ja siihen enkelitkin halajavat katsahtaa. ”Enkelitkin halajavat siihen katsahtaa. Ovatko ennen meitä taivaaseen menneetkin pyhät katsomassa tänne alas. Hebr. 12:1 ”Sen tähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme...”Edellinen luku on täynnä perille päässeitä Jumalan pyhiä. Näyttäisi siis siltä, että olemme julistajia muullekin kuin epäuskoiselle maailmalle. Näkymätöntodellisuus on läsnä kun vietämme ehtoollista.

Toiseksi 1Kor. 11:26 luo yhteyden Jeesuksen toiseen tulemiseen. "Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tämän maljan, te julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun Hän tulee". Aivan kuin joka ehtoollisella tulisi muistaa Jeesuksen tulemusta, joka on myöskin keskeinen totuus UT:ssa, sillä siitä mainitaan 319 kertaa, se on keskimäärin joka 25. jakeessa. Alkukielen sanat paruusia, epifainea, apokalypsis tarkoittavat näkyviin tulemista, näyttäy-tymistä, esiin astumista, ilmestymistä, Herran tulemista näkyvässä muodossa, kun Hän vielä nyt on näkymättömissä. Jeesuksen tulemisesta käytetään monia sen luonnetta kuvaavia sanontoja. Kuten esim. suuripäivä, lunastuksen päivä, iankaikkisuuden päivä, Ihmisen Pojan päivä. Jeesuksen tulemus ja siihen liittyvät tapahtumat merkitsevät Jumalan lunastustyön täydellistä toteutumista kun seurakunta pääsee ylösotossa taivaaseen.

Jeesuksen tuleminen saa runsaan sijan profeetallisessa ilmoituksessa. Ensimmäisessä tulemuksessa Jeesus tulee kärsivänä Herran Palvelijana, joka kantaa ihmiskunnan synnit ja sairaudet ristinpuuhun. Toisessa tulemuksessa kirkkaudessa, kunniassa ja suurella voimalla. Hänen tulemuksensa tapahtuu nopeasti, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, niin kuin salaman leimaus.1 Tess. 4:13-18.Yhtä varmasti kuin että uskomme, että Jeesus on kuollut ja ylösnoussut, yhtä varmasti meidät otetaan tuuliin ja pilviin Herraa vastaan yläilmoihin. Paavali selittää tätä tapahtumaa myös 1 Kor 15: 51-53 ”Katso, minä sanon teille salaisuuden; emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa; sillä pasuuna soi ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme. Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen. ”Tätä sanomaa myös me siis julistamme osallistumisellamme ehtoolliseen. Siinä on motiivia myös Herran työhön 15:58 ”Olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa.”