Jumalan lupaukset ja uskollisuus

Johannes kirjoittaa Ilmestyskirjan 19. luvussa :” Ja minä kuulin ikäänkuin kansan paljouden äänen ja ikäänkuin paljojen vetten pauhinan ja ikäänkuin suuren ukkosenjylinän sanovan :” Halleluja! Sillä Herra , meidän Jumalamme Kaikkivaltias, on ottanut hallituksen. Iloitkaamme ja riemuitkaamme ja antakaamme kunnia Hänelle , sillä Karitsan häät ovat tulleet, ja hänen vaimonsa on itsensä valmistanut. Ja hänen annettiin pukeutua liinavaatteeseen, hohtavaan ja puhtaaseen se liina on pyhien vanhurskautus.”

Vuoden 1992 käännös kääntää lopun: ” se pellavapuku tarkoittaa pyhien vanhurskaita tekoja.”

Mietin näitä käännöseroja :- -vanhurskautus---vanhurskaat teot--. Vanhurskautus tuo mieleeni lahjavanhurskauden, jonka Jeesus on meille hankkinut, lahjana, ei meidän ansionamme. Taas vanhurskaat teot tuovat mieleen parannuksen, kilvoituksen ja ihmisen omat ponnistelut taivastiellä. Molemmat näkökohdat voivat olla yhdessä oikea tulkinta. Jokatapauksessa morsian puettiin puhtaaseen pukuun.

Maailmanvalta ,” suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti,” joutuu riisutuksi komeudestaan ja alastomana tulessa poltettavaksi. Kuinka lähellä olemme tätä maailmankaikkeuden dramaattisinta vallanvaihtoa? Surullista on katsoa ympärilleen ja todeta oma ja kanssaihmisten kiinnostus vääriin arvoihin. Yksi lohduttava Raamatun lause vakuuttaa: ”Sillä näin sanoo Herra: Katso, minä itse etsin lampaani ja pidän niistä huolen.” Hesekiel 34:11

Luopiolapsia on paljon ajassamme. Monet vanhemmat itkevät ja rukoilevat heidän puolestaan. Apu näyttää viipyvän. Kuuluu huokauksia, miksi Jumala et kuule, miksi et vastaa? Apu tulee,ihan varmasti, mutta oikeaan aikaan. Olen nähnyt että Herra ei pistä kainalosauvoja lapsensa kainaloihin ja sano että yritä, yritä kovasti! Hän odottaa että omat voimat lakkaavat ja rukous kumpuaa kuin Daavidin huulilta: ”Syvyydestä minä huudan sinua Herra. Herra kuule minun huutoni...” Herra on luvannut kääntyä niiden rukoilijoiden puoleen jotka ovat kaikkensa menettäneet. Etsi lupauksia sanasta ja aseta ne jalkaisi alle kuin kallio ja seiso lupausten varassa pimeänä päivänä.

Jätä huolehtiminen ja hätäily. Me saamme nousta kiitoksen siivin Herran alttarille. Muista: Hän itse etsii kadonneet. Hän itse antaa uuden voiman. Hän itse nostaa langenneet. Hän itse vie janoiset virvoittavien vetten lähteille. Hän sen tekee. Hän ei kadota yhtäkään lammasta, jonka on omakseen ottanut.

Danielin kirja ja Ilmestyskirja kuvaavat lopunajan petoja suorastaan laajana valtioiden ryppäänä. Useissa tulkinnoissa leopardi-peto on kuin Natsi-Saksa kauheuksineen, seisomassa karhujaloilla (Venäjä liittolaisineen) ja kita ammollaan kuin USA ja sen läntiset liittokumppanit. Sota on Jumalan sota. Miksi pelätä ja huolehtia. Meillä ei ole voimaa vastustaa Babylonian maailmanvaltaa eikä porttokirkkojärjestelmää. JUUDAN LEIJONA TAISTELEE JA VOITTAA!

Voittajan riveissä on helppo hymyillä.

Lopuksi pieni lohdullinen kertomus. Lapsi kysyi ystävältään , millainen Jumala on. Hänelle vastattiin muistini mukaan näin että Jumala kätkeytyy jokaiseen luotuunsa. Jos vaikka lintu kuolee, Jumala linnun kehossa ottaa kärsiäkseen 99% kivusta ja linnulle jää vain 1%. Jumala on yhtä hyvä ihmistäkin kohtaan. Hän varmasti auttaa, kantaa ja vie perille. Jeesuksen, syntiemme sovittajan nimeen ja voimaan luottaen, Hilkka

Olemme Lyhdyssä tiistaisin käsitelleet Ilmestyskirjaa. Korona tosin keskeytti raamattupiirin. Johonkin alitajunnan sopukoihin Johanneksen sanoma on jäänyt muhimaan ja mietityttämään. Pohdin mitä merkitsee taivastenvaltakunta ja Babylonian maailmanvalta.

Kuuntelin TV7:lta Baruch Kormanin opetusta Ilm.kirjan 18. luvusta ja jotakin alkoi loksahdella paikoilleen. Usein profeetallisen sanan opettajat puhuvat liian konkreettisesti Babyloniasta, joko puhutaan maasta Lähi-Idässä tai uskonnollisesta liikkeestä. Toisaalta Babylonia käsite voi sisältää molempia sekä nykyisen elämän valintoja ja haasteita.

Mitä arvelet seuraavista tulkinnoista? Saat vapaasti pohtia ja olla eri mieltä. Asiat eivät mahdu yhdelle kantille. Kerran unessa jouduin katselemaan taloa jonka seinämille oli istutettu köynnöksiä. Joka seinällä kiipeili eri värisiä kukkia. Niin on näissäkin asioissa. On syytä rukoilla, että ymmärtäisimme edes hitusen verran ajan ilmiöistä, aikamme poliittisesta ja uskonnollisesta maailmasta.

VT:n profeetallisessa tulkinnassa Babylonian ajalla tarkoitetaan pakkosiirtolaisuutta. Seurakunnan näkökulmasta voisi puhua ajasta jossa kaivataan Jumalan valtakunnan tuloa voimassaan maan päälle eli 1000- vuotiskautta. Juutalaiset odottavat rauhan aikaa, Israeliin luvattua Messiaan kuningaskuntaa. Babylonian aika voidaan mieltää maailmanajaksi joka on ympärillämme koko ajan. Sillä on omat hienot tuotteet ja kalliit tavarat. Se vainoaa kristittyjä ja on aina vainonnut juutalaisia.

Johannes kirjoittaa 18. luvussa että Babylon tuhoutui merellä. Kauppiaat ja laivurit, kuninkaat ja mahtimiehet jotka olivat ostaneet ja myyneet mielestään arvokkaita tuotteita, katselivat tuhoa. Babylon oli horjuvalla perustalla, kuin meren aaltojen päällä. Kuinka nopeasti koko komeus hävisi. Voi sitä itkua ja valitusta kun rikkaudet ja nautinnot pyyhkäistiin merten syvyyksiin. Se ” yhdessä hetkessä tuhoutui”. Elämän päämäärä meni samalla ihmisiltä, jotka olivat tähän maailmaan toivonsa panneet.

Ilmestyskirjan 19. luku kertoo, kuinka taivaallisten joukkojen ylistäessä, Karitsa viettää häitä morsiamensa kanssa. Nämä tapahtumat ovat suuria salaisuuksia. Johanneksen käskettiin kirjoittaa: ” Autuaat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan hääaterialle!”

Mietin vakavasti tätä aikaa. Kuulen sydämessäni vakuutuksen että koetuksilla ja ahdistuksilla on merkitys. Lahjavanhurskaus ja morsiuspuku puetaan puhtaan morsiamen ylle, uskollisen ja Jeesusta etsivän, vihmontaveren pesemän morsiamen ylle. On puettava ylistyksen vaippa ja torjuttava masennuksen henki. Meillä on väkevä Jumala, Israelin Pyhä, joka sotii puolestamme.

Käydään turvallisin mielin vuoteen 2021. Voitokasta sotaa kaikille, ystävät!

Terv, Hilkka

Kesä on painumassa syksyn puolelle. Kokoukset ovat olleet kesän koronatauolla.Varovaisesti elokuulla olemme avanneet ovet uskovien kokoontumisille.

Kirsikkapuu on ollut meille ihmetyksen aihe. Omenapuut kukkivat iloisesti alkukesästä ja kirsikkapuu oli ruskea ja näytti kuolleelta. Ehdotin jo, että se pitäisi hakata pois.

Voitto sääli puuta ja aloimme rukoilla sille elämää. Aluksi ilmestyi nuppineulan pään kokoinen silmu ja vähitellen kukka kukalta elämä näyttäytyi tyvestä latvaan. Kukkien jälkeen tulivat lehdet ja nyt ovat raakileet ilmestyneet.

Jeesus sanoi Matt. 24:ssä ” Oppikaa viikunapuusta vertaus: kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte että kesä on lähellä.” Meillä merkkinä on kirsikkapuu. Elokuun alkuun asti kuiviin oksiin ilmestyi kukkia. Minulle se saarnaa Jeesuksen pikaisesta tulemisesta.

Jeesuksen paluuseen liittyy paljon dramatiikkaa; luonnon mullistuksia, sotia, ruttoa, nälänhätää ja kansakuntien horjumista, pelkoa ja hätää, sekasortoa monin paikoin. Jeesus jatkaa:” Valvokaa siis, sillä ette tiedä minä päivänä teidän Herranne tulee.” Jeesus ei sano että emme tunnistaisi Hänen tulemisensa merkkejä tai vuosisataa tai vuotta, kuukaudestakaan Hän ei puhu mutta päivä on salattu. Rukoillaan päivittäin armoa pysyä valvomassa ja odottamassa Herran ilmestymistä omileen. Amen.